Mistä maailma puhuu
Yle Areena

Se mikä tapahtuu tuolla jossain, tapahtuu jotain kautta aina myös meille. Jenny Matikainen antaa uutisten virrata, pysähtyy syvänteiden ääreen ja vaatii entistä parempia maailmanselityksiä Ylen ulkomaantoimittajilta. Miksi maailmanpolitiikalla on meille kaikille väliä? Miten tämäkin liittyy tuohon? Uusi jakso joka toinen torstai.

Suomi kuohuu pääministerin lenkkeily- ja terassikuvista Instagramissa. Saksassa puolestaan neljä poliitikkoa julkaisi vaalien jälkeen tylsän kimppakuvan samaisella somekanavalla, ja maa meni sekaisin. Miksi? Koska Saksan valtapuolueet todella vanhakantaisia, vastaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen Berliinistä. Aikaisemmin Saksan valtaapitävät polttelivat pikkusikareita kammioissaan ja vähät välittivät käynnissä olevasta muutoksesta. Siksi keskisuurten puolueiden viime viikolla julkaisema Instagram-kuva kertoo suuresta muutoksesta. Saksa on ollut nuorille pettymys. Netti takkuilee jopa Berliinissä, koronasulku vei elämästä ilon ja maapallo on kriisissä. Rikkaalla maalla olisi ollut varaa korjata ongelmansa, mutta poliitikot ovat vuodesta toiseen sivuuttaneet nuorten huolen. Nyt nuorten aikuisten suosimat puolueet ovat ottamassa somen lisäksi haltuun myös maan politiikan. Jenny haluaa puhua myös Instagramin ja demokratian suhteesta. Onko Instagramin poliitikolle ilmaista mainosta vai aito tapa keskustella äänestäjien kanssa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Unohda kaikki, mitä tiedät vaaleista. Yritä vasta sen jälkeen ymmärtää Venäjällä nähtyä näytelmää, jota kutsutaan vaaleiksi. Niissä mikään ei ole kuten ajattelemme, tiivistää kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen Moskovasta. Venäjän politiikassa meno on koko ajan härskimpää ja vaalivilppi räikeämpää. Presidentti Vladimir Putin elää vainoharhaisena ilman internetiä ja pelkää, että maa seuraa Valko-Venäjän mallia. Siellä massat nousivat epäsuosittua johtajaansa vastaan. Siksi Putin kiristää koko ajan otteitaan. Uskooko Putin oikeasti voittaneensa vaalit rehellisesti? Uhkaako vanha liittolainen kommunistipuolue häntä oikeasti? Vaalivilppivideoita katsellessaan Jenny pohtii, miksi kukaan edes jaksaa äänestää, jos kaikki tietävät vaalien olevan feikit. Vastaukseksi Erkka vertaa äänestystä näytelmään, johon kansa ottaa osaa tukeakseen johtajaansa. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ikään kuin osa naisista haluaisi tehdä mahdollisimman paljon abortteja. Tältä Yhdysvalloissa käytävä aborttikeskustelu Jennyn mielestä usein kuulostaa. Sen sijaan, että yritettäisiin puuttua aborttien syihin, puhutaan lakipykälistä ja poliittisista vakaumuksista. Iida Tikka muistuttaa, että Yhdysvalloissa ison osan raskaudenkeskeytyksistä tekevät pienituloiset naiset. Heille kyse ei ole vain siitä, onko lapsi haluttu vaan siitä, onko heillä mahdollisuutta pitää lapsesta huolta. Jennyä kiinnostaa, mitä Texasin aborttilakimuutos tarkoittaa. Osavaltiossa kuka tahansa kansalainen voi saada itselleen 10 000 dollaria vahingonkorvauksia, jos käräyttää vaikkapa lääkärin laittoman abortin tekemisestä. Alkaako tästä kyttäyslakien vyöry? Voiko joissain osavaltioissa olla lopulta edessä aborttien täyskielto? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Jokainen itseään kunnioittava somevaikuttaja on ottanut Afganistanin kriisin omakseen. Mutta onko siitä hyötyä afganistanilaisille? Vai hoitaako Instagramissa itkeminen vain hyväosaisten tunteita? Kirjeenvaihtajat Iida Tikka ja Suvi Turtiainen pohtivat, miksi juuri tämä kriisi tuntuu kiinnostavan länsimaissa. 20 vuotta kestäneen sodan aikana Afganistanista on tullut meille läheinen. Kyse on myös omatunnosta, uskoo Suvi. Suomalaisia ja saksalaisia hävettää, että oma maa luki tilannetta niin väärin seuraamalla sokeasti Yhdysvaltoja. Jenny puolestaan etsii mittakaavaa: Onko Afganistanin valtaus lännen loppu? Onko nyt alkamassa uusi ajanjakso, jossa Yhdysvallat käpertyy varjoihin? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Yhdysvalloissa Kiinasta ei tykätä, mutta vain harvoja jaksaa kiinnostaa uiguurien tilanne. Kirjeenvaihtaja Iida Tikka joutuu sanoittamaan pääkaupungin kyynistä ilmapiiriä: Washingtonista katsottuna jossain päin maailmaa on aina käynnissä kansanmurha. Ihmiset eivät ehdi huolestua kaikesta. Kiinan ja Yhdysvaltain vastakkainasettelusta puhutaan jo kylmänä sotana. Jennyä kiinnostaa, onko se entisen presidentin Donald Trumpin tekosia. Iidan mukaan ei, vaan Kiina-angstin juuret ovat paljon syvemmällä. Jakson lopussa haaveillaan jo kesästä ja päädytään pohtimaan sodan mahdollisuutta. Haluaako Kiina valloittaa maailman? Taiwanista on pakko puhua, mutta miten lääkkeet liittyvät asiaan? Mistä maailma puhuu -podcast jäljittää kolmessa jaksossa Kiinan valtaa.

Liselott Lindström on Pemban lentokentällä Mosambikissa, kun Jenny soittaa ja haluaa tietää, valloittiko Kiina Afrikan kuten reilu kymmenen vuotta sitten ennustettiin. Afrikka-toimittaja alkaa ajatella strategisesti ja pohtii, mistä lopulta onkaan kyse. Onko Kiina fiksu ja muu maailma naiivi, vai onko sittenkin kyse siitä, että jokainen tekee parhaansa pärjätäkseen? Kongossa kobolttia käsin keräävä lapsi myy saaliinsa kiinalaisille, koska rahaa on saatava. Sama motiivi lienee afrikkalaisella diplomaatilla, joka sanoo, ettei Kiina tee Xinjiangissa mitään väärää. Köyhän on vaikea olla huolissaan muista. Nairobilaiset ostavat käytettynä t-paitoja, jotka joku Suomessa heittää roskiin, koska ne on tehty Xinjiangin puuvillasta. Vaikka Liselott näkee kiinalaisia kaikkialla, hän ei usko että Afrikka on suurvallan taskussa. Mistä maailma puhuu -podcast jäljittää kolmessa jaksossa Kiinan valtaa.

Ei ole eikä ehkä tulekaan olemaan, ennustaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Unkarilaiset tyrmäsivät kiinalaisyliopiston rakentamisen Budapestiin. Se on osoitus siitä, että eurooppalaisten suhtautuminen Kiinaan on muuttumassa, sanoo Suvi. Tästä huolimatta Xinjiangin tilanne ei saa paljoakaan huomiota Euroopassa. Syynä on tietenkin raha mutta myös Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka on uskonut Kiinan muuttuvan. Mutta onko Saksa heräämässä Kiinan valtaan, kun Merkel syksyllä väistyy? Jenny muistelee opiskeluaikojaan Kiinassa ja pohtii, miten voimakas Kiina Euroopassa lopulta on. Mistä maailma puhuu -podcast jäljittää kolmessa jaksossa Kiinan valtaa.

Miksi ebolavirus matkasi termospullossa Kongosta Belgiaan, ja mitä se kertoo Afrikan yliopistoista? Ainakin sen, että ne painivat samojen ongelmien kanssa kuin Yhdysvaltain koulut: opetuksen päämäärä on hukassa. Afrikassa on vauhdilla kasvava nuoriso, joka janoaa parempaa koulutusta. Mutta onko sellaista tulevaisuudessa tarjolla? Ainakin kouluja on koko ajan enemmän. Se ei kuitenkaan riitä, sanoo Afrikka-toimittaja Liselott Lindström. Sillä mitä tekee kouluilla, jos a) niihin on rahaa mennä vain silloin tällöin ja b) niissä ei opi mitään? Liselott pääsee puhumaan lempiaiheestaan, korkeista koulumaksuista ja kolonialismista. Suomikin mainitaan, sillä Keniassa otetaan nyt varhaiskasvatuksen mallia Suomesta ja myydään sitä rikkaille yksityiskouluissa. Mistä maailma puhuu -podcast ruotii koulutusta menestyksen kahdella äärilaidalla, Yhdysvalloissa ja Afrikassa.

Oletko koskaan miettinyt, miksi yhdysvaltalaiset eivät tiedä, missä Suomi sijaitsee? Tämän podcast-jakson jälkeen tiedät. Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka selittää, miksi Yhdysvaltain koulujärjestelmä on läpimätä. Presidentti Joe Bidenilla on vireillä koulutusuudistus, mutta se ei kiinnosta Iidaa. Hän kertoo, miksi Yhdysvalloissa koulu on koko ajan kalliimpi ja sen myötä entistä epätasa-arvoisempi. Maassa ei ole yhtenäistä opetussuunnitelmaa, vaan koulut saavat opettaa mitä tahtovat. Menestys mitataan sillä, kuka osaa matematiikkaa ja äidinkieltä. Siksi näitä aineita testataan maanisesti. Ne jotka pärjäävät testeissä, pääsevät eteenpäin. Jalkoihin jäävät julkiset koulut, köyhät lapset ja oppimisen oppiminen. Jenny hämmentyy ja laulaa taas, vaikka lupasi ettei enää ikinä tekisi niin. Mistä maailma puhuu -podcast ruotii koulutusta menestyksen kahdella äärilaidalla, Yhdysvalloissa ja Afrikassa.

Mannerlaatat liikkuvat ja kansankodin perustukset tutisevat. Puolue toisensa jälkeen on tehnyt U-käännöksen ja sanoo olevansa joissain asioissa valmis yhteistyöhön maahanmuuttovastaisen ruotsidemokraattien kanssa. Entisestä hylkiöstä on tullut kulmien kiinnostavin kaveri. Ottaako länsinaapuri pian harppauksia (ääri)oikealle? Ainakin istuva pääministeri pelottelee demokratian romahduksella. Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel toppuuttelee mutta sanoo, että puolueen avaukset ovat herättäneet huolta kulttuurin vapaudesta. Esimerkiksi viime syksynä ruotsidemokraattien puolue halusi poistaa paperittomilta oikeuden käyttää kirjastoja. Jenny pohtii, miten Ruotsilla oikein menee. Kirstut ovat täynnä, mutta voiko kahtia jakautunutta kansankotia korjata edes rahalla? Mistä maailma puhuu -podcast piirtää kolmen jakson ajan kuvaa muuttuvasta Euroopasta.

Brexit meni, onko nyt skoxitin vuoro? Skotlannissa etenkin nuoret haluavat maansa irti Britanniasta ja takaisin Euroopan unioniin. Uusi itsenäisyysäänestys saattaa olla nurkan takana. Millainen valtio Skotlanti olisi? Maata johtava puolue haaveilee sen olevan isona Pohjoismaa, jossa kaikista pidetään huolta. Unelmia siivittävät muistot omista öljyvaroista ja usko siihen, että itsenäisenä kaikki olisi paremmin. Mutta onko se totta? Olisiko Skotlannilla varaa olla Norja? Vai onko sitkeä Suomi lopulta paras verrokki? Ylen Britannian-toimittaja Pasi Myöhänen joutuu taas selittämään kansallistunteita. Missä menee raja hyvän ja huonon nationalismin välillä? Mistä maailma puhuu -podcast piirtää kolmen jakson ajan kuvaa muuttuvasta Euroopasta

Äijä on koira! Näin on tapana kehua poliitikkokaveria Baijerissa, kun tämä on onnistunut kiertämään sääntöjä ja vetämään välistä. Tällainen peli on ollut Saksassa tavallista samalla, kun Angela Merkel on antanut politiikalle nöyrät ja työteliäät kasvot. Nyt Merkelin aika on ohi. Rakkaat säännötkään eivät ole (juuri) auttaneet koronan hoidossa, ja saksalaiset ovat turhautuneet. He haluavat asioiden muuttuvan, sanoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Jenny miettii, meneekö turvallisuushakuisilla saksalaisilla sittenkin pupu pöksyyn ennen syksyn vaaleja. Tuleeko Merkelin jälkeen mini-Merkel eikä mikään muutu – vai nouseeko Saksan ja Euroopan johtoon vihreän puolueen 40-vuotias naisjohtaja? Mistä maailma puhuu -podcast piirtää kolmen jakson ajan kuvaa muuttuvasta Euroopasta.

Rikkaat maat haalivat rokoteannokset ja Afrikkaan myydään ei-oota. Afrikkalaispoliitikot puhuvatkin jo rokote-apartheidista, kertoo Liselott Lindström Keniasta. Kenialaisille on annettu ensimmäiset pistokset, mutta rokotustahti ei päätä huimaa. Kolmasosa kansasta pitäisi olla rokotettu vasta kahden vuoden päästä. Vaikka Afrikassa korona ei ole vaatinut niin paljon uhreja kuin muilla mantereilla, hyvin ei mene. Lapset eivät palaa etäjaksoilta kouluun, tyttöjä silvotaan taas enemmän ja koronan sulkemissa slummeissa kuollaan viruksen sijaan nälkään. Jenny haluaa tietää, voiko maailman pelastaa pandemialta, jos afrikkalaisia ei rokoteta. Entä kuinka paljon takapakkia Afrikan kehitys tulee ottamaan? Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast pohtii kolmessa jaksossa, miten koronakriisi on lisännyt eriarvoisuutta.

Sputnikia lihakseen ja ehjänä eteenpäin! Venäjän johto on vakuuttanut pandemian ajan, että maalla menee koronan keskellä ihan hyvin. Talous porskuttaa ja kuolintilastotkin ovat maailman mittakaavassa kelvolliset. Kaiken lisäksi Venäjä on kehittänyt menestyvän koronarokotteen. Mutta onko kaikki sitä, miltä näyttää? Eipä ole, paljastaa Venäjän kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Makaronin hinta on nousussa ja kansa vieroksuu Sputnik-rokotetta. Kaikki ei siis suju kuten Putin toivoo ja siksi Jenny haluaa taas tietää, tuleeko vallankumous. Erkka kertoo, miksi moskovalaiset lähtivät Krimin valtauksen jälkeen Ikeaan ja selittää, että sama sitkeys auttaa myös koronakriisissä. Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast pohtii kolmessa jaksossa, miten koronakriisi on lisännyt eriarvoisuutta.

Verkkokauppa Amazonin perustajalla Jeff Bezosilla on niin paljon rahaa, että Jennyltä loppuvat sanat. Yhteiskuntaa pystyssä pitävät työntekijät sen sijaan raatavat pikkupalkalla ja sairastumisen uhalla, samalla kun jättifirmojen kassat kilisevät. Koronapandemia on jakanut Yhdysvallat yhä selvemmin voittajiin ja häviäjiin. Ja siksi Yhdysvallat on muuttumassa sosialistisemmaksi, sanoo kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Iidan ystävät kannattavat hämmentyneenä lapsilisää ja työttömyystukia, joita he aiemmin pitivät vasemmistolaisena hapatuksena. Nyt ymmärrystä alkaa löytyä. Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast pohtii kolmessa jaksossa, miten koronakriisi on lisännyt eriarvoisuutta.

Paljon ihmisiä mutta vähän päästöjä. Ilmaston näkökulmasta Afrikalla menee hyvin! Numeroiden takana on kuitenkin miljoonien ihmisten elämä vailla perusasioita – kuten sähköä, joka on Afrikassa yhä luksustuote. Jos Afrikkaan saataisiin enemmän sähköä moni ongelma voisi ratketa. Mutta miten lisätä energian käyttöä ja torjua samalla kasvihuonepäästöjä? Ylen Afrikka-toimittaja Liselott Lindström ei ehdi keksiä podcastin aikana ratkaisua mutta muistuttaa, että aurinkoisen ja tuulisen Afrikan vihreä tulevaisuus voisi olisi mahdollinen. Helppoa se ei kuitenkaan ole. Jenny muistelee matkaansa kenialaiseen tuulipuistoon, missä jättimäisistä turbiineista ei vedetä sähköä paikallisille. Entä pitääkö afrikkalaisille riittää, että majaan syttyy sähkövalo samalla, kun me saamme nauttia modernista elämästä? Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast pohtii kolmessa jaksossa, miksi ilmastonmuutoksen torjuminen on niin vaikeaa.

Pellolle Berliinin kylkeen on noussut saksalaisten ilo ja kauhu: sähköautotehdas. Automaalle tuottaa kipua, että gigafactoryn omistaa Elon Musk ja se puskee pian amerikkalaisia Tesloja sisuksistaan. Samalla työntekijät nauttivat elämästään tehtaan omassa raveluolassa. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kertoo, miksi autoilun puhtaampi tulevaisuus yllätti Saksan autoteollisuuden housut kintuissa. Ylimielisiä autopamppuja kauhistuttaa, kun päästöjään vähentävät Euroopan maat latelevat nyt kilpaa takarajoja polttomoottoriautoille. Ehtivätkö Bemarit ja Volkkarit koronatukien avulla Teslan perään? Jenny oppii, että autobaanalla saa oikeasti ajaa täysillä ja kertoo, miksi kiinalaisetkaan eivät enää pian halua Saksan diesel-Mersuja. Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast pohtii kolmessa jaksossa, miksi ilmastonmuutoksen torjuminen on niin vaikeaa.

Yhdysvaltain tuore presidentti Joe Biden jakelee innokkaasti käskyjä onnistuakseen kunnianhimoisissa ilmastotavoitteissaan. Rec-nappula on hädin tuskin painettu alas, kun Iida alkaa jo pauhata siitä, miksi kaikkien ilmastoasioista kiinnostuneiden pitäisi kiinnostua myös energiapolitiikasta. Yhdysvallat on nykyisin maailman suurin öljyn ja kaasun tuottaja, minkä vuoksi fossiilisista luopuminen on vaikeaa. Miksi Yhdysvallat on naimisissa öljyn kanssa ja mitä poliittinen taikasana fracking oikein tarkoittaa? Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka selittää, miten luova tuho liittyy energiapolitiikkaan ja Jenny tajuaa, että öljy ei loppunutkaan maailmasta. Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast pohtii kolmessa jaksossa, miksi ilmastonmuutoksen torjuminen on niin vaikeaa.

Osa 3/3. Nyt on luvassa tiukkaa asiaa. Huumori ja Kiina jäävät jalkoihin, kun kaksi Venäjä-tuntijaa avaavat naapurimaamme suhdetta Trumpin lopun aikoihin. Miksi hyökkäys kongressiin ei hetkauttanut venäläisiä, mutta Trumpin Twitter-potkut kiinnostavat sitäkin enemmän? Venäläispropaganda parjaa Yhdysvaltain demokratian tilaa, mutta onko maalla tarjota jotain parempaa tilalle? Venäjän kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen saa kaverikseen Takaisin Pasilaan -podcastin Toivo Haimin, joka seuraa Venäjää aktiivisesti. Välillä Jenny pätee Kiinasta ja haluaa tietää, olisiko Venäjästä johtamaan maailmaa. Lopuksi Erkka tekee ennustuksen: vaikka Trump väistyy, maailmasta eivät yllätykset lopu. Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast tähyää kolmen jakson ajan Donald Trumpin jälkeiseen aikaan.

Osa 2/3. Presidentti Donald Trump on hallinnut uutisten ilmatilaa neljän vuoden ajan. Nyt on aika kysyä, mitä Atlantin tälle puolelle kuuluu. Onko Eurooppakin salaliittojen syövyttämä ja jopa natsi-Saksan tiellä? Miten se voi selvitä ehjänä eteenpäin? Näihin kysymyksiin ei yksi kirjeenvaihtaja riitä vastaamaan. Britanniassa toimittaja Pasi Myöhänen avaa salaliittojen suhdetta brexitiin ja pohtii, mitä tapahtuu kun britit huomaavat, ettei EU:n jättäminen auttanutkaan heidän ongelmiinsa. Berliinissä Suvi Turtiainen taas tuskailee, miten saisi ihmiset kiinnostumaan Saksan kuivasta politiikasta. Make German politics sexy again on kuitenkin liian raflaava slogan, joten podcast päätyy tuunaamaan sitä hieman. Ei pidä tuijottaa mellakoitsijoiden show’ta vaan sitä, mitä parlamenteissa oikeasti tapahtuu. Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast tähyää kolmen jakson ajan Donald Trumpin jälkeiseen aikaan.